Ikäkriisi tuli

Tänään noin kello 11.01 vastaan viestiin, jossa kaverini kysyy kuulumisiani. Kerron, että nukuin viime yön huonosti, peräpukamat vaivaa ja lonkkaan vihloo.

Myöhemmin päivällä alan katsoa telkkarista A-Studiota, jossa näytetään kuvaa vanhainkodista. Siellä kaikki harmaahapset laulavat "Hei Karjalasta heilin minä löysin", ja minä nyökyttelen ja laulan mukana.

Samalla hetkellä kehoni valtaa henkinen vanhuus. Tajuan, että kohta minäkin hitaasti viipotan tuolla harmaa tukka irti ja vaipat pöksyissä rahisten; makaan sairaalasängyssä ja mietin, että tänään tuli tämmöinen kakka.

Olen jo kolmekymmentä ja tämäkin päivä hurahti ihan kauhean nopeasti ohi. Niin kuin kaikki muutkin päivät. Tunnen, miten naamani alkaa valua kohti varpaita, ja vartaloni rypistyy eikä kukaan ihana mies pääse nauttimaan sen suloista nyt, kun se on vielä vetreä ja siro ja pyöreä.

Aloin miettiä elämääni 30 vuotta taaksepäin.

Olen tässä ajassa oppinut nauramaan, kävelemään, puhumaan, lukemaan. Olen oppinut, että tyttökavereille pyllistely leikkimökissä on hauskaa. Olen oppinut ajamaan pyörää, autoa ja miestä.

Olen itkenyt sydänsuruja ja poikahuolia miljoonia kertoja ja ymmärtänyt, että niistä selviää - joka kerta. Olen kirjoittanut 8 päiväkirjaa. Juossut maratonin. Olen Youtube-videoiden voimin opetellut uimaan rintaa ja vapaauintia. Tavannut hirmuisen huikeita tyyppejä. Olen oppinut hieromaan tosi hyvin.

Olen kadottanut suunnan elämästäni ja löytänyt sen taas. Olen kadottanut itseni ja löytänyt. Olen oppinut tulkitsemaan tunteitani ja siten itseäni. Olen ymmärtänyt antaa muiden olla juuri sellaisia kuin ovat. Olen oppinut laskemaan irti elämän kontrolloimisesta. Olen oppinut luottamaan siihen, että lopulta kaikki järjestyy. Olen menettänyt yhden koiran, mutta saanut kaksi uutta ihanaa. Olen oppinut katsomaan pornoa oikein.

Siis muun muassa. Ihan hirveästi kaikkea!

Muistan, miten 20-vuotiaana tunsin olleeni ihan sika vanha, ja miten nyt tajuan, kuinka nuori, kokematon ja epävarma tyttönen olinkaan. Kuvittelin silloin, etten koskaan löydä ketään, koska olen ruma ja tyhmä eikä kukaan ikinä rakasta minua. (No en ole kyllä vielä niin löytänytkään semmoista elämänkumppania, mutta ei puhuta nyt siitä.)

Tajusin, miten 50-vuotias Henriikka tulee olemaan silleen, että vitun kolmekymppinen Rönkkönen, sä oot ihan kakara vielä.

Niin sitten ikäkriisi menikin jo ihan täysillä ohi. Heippa!

Tukka harjattu - nyt jännittää

Tänään oli kiva päivä, isänpäivä. Sain isältä ison säkin raakoja hirven luita koirille ja itselle lihaa. Nam.

Sitten syötiin herkkupihvejä ja herkkukakkua.

Sitten sain yhdeltä kuusivuotiaalta kaveriltani karhuntassuttelua päästä varpaisiin (eli kokovartalohieronnan), leikkisuklaamureketta tarjottimella sänkyyn, tatuoinnin käteen ja mikä suurenmoisinta - hiustenharjauksen.

Tämä on se sama ystävä, joka totesi minulle puoli vuotta sitten, että minulla ei ole aviomiestä sen takia, koska en harjaa hiuksiani.

Joten katsokaa tätä silopäätä.

Rupesi heti jännittämään. Varmaan ihan hirveä tunku kohta.

Ja eilen, arvatkaa mitä! Tapasin kaverini bileissä elämäni ensimmäisen Sinkkublogi-fanin. Se oli tosi ystävällinen ihmismies ja sillä oli karvoja naamassa. Myös päässä. Ehkä muuallakin, en tiedä. No joka tapauksessa se oli kiva yllätys.

Ja vielä sitten semmoista, että viime viikolla torstai-iltana minua puhututti ihan kauheasti, joten tein videon. Se kertoo avioliitoista. Sitä tulee aina mietittyä - tietysti eri tavalla, kun ei ole itse rakastunut - että tuota noin niin ihan kuin avioliitosta unohtuisi jotain tärkeää. Semmoinen ystävyys ja itsensä kuunteleminen. Koska halutaan vaan päättömästi naimisiin ja pian jo alkaa tuntua toinen itsestäänselvyydeltä ja siltä, että sitä voi kohdella vähän miten sattuu, kun on se siinä kuitenkin, koska avioliitto.

Itsestä taas kun tuntuu, että avioliitto on vähin asia, mitä voi kaivata, koska kaipaa ainoastaan sitä, että tapaisi hyvän ja hauskan tyypin, jota on kiva panna. Koko loppuelämän tai vähemmän - ihan, miten asiat sutviutuu parhaiten.

Niin sitten syntyi tämä.

Niin semmoinen kiva päivä ja viikko!

Talvi tulee

Ja se on kyllä kivaa!

Kävin eilen kävelyllä Töölönlahdella. Yritän aina tirkistellä miehiä, mutta nyt alkaa olla jo niin pimeää, ettei siellä näe mitään. Tavallaan se on ihan hyvä, koskakun aina, kun yritän hymyillä ja tuijottaa vastaantulevia ihmisiä silmiin, en pysty tekemään sitä kauhean kauaa. Ehkä noin kaksi sekuntia pystyn, mutta sen jälkeen silmämunat pyöräyttää katseen maahan. Sitten on aina semmoinen olo, että no voihan kikkeli sentään, kuinka tämä voi olla näin vaikeaa ja että ensi kerralla katson, vaikka sitten taas ujostuttaa.

Mutta kikkeleitä vähän katson kyllä, jos miehillä on juoksutrikoot.

Se on nimittäin semmoinen juttu, että ehkä toiset pystyvät olemaan vilkuilematta kehon ulokkeita, mutta minä en. Pitää oikein keskittyä ja hokea itselleen, että älä vilkuile tissejä vaan tuijota naamaa. Ja kun mies istuu jalat levällään tuolissa niin Neitsyt-Henriikka sanoo päässä, että älä laske katsettasi sinne, missä lemmensilmä lepää. Johon sitten Härskipetteri-Henriikka kuiskaa muka hämillään, että ai mikä lemmensilmä, ja jo on katse siellä. Perkele.

Tissit, perse, muna ja kamelinvarvas. Sinne silmät karkaavat. Olen kyllä opetellut aika hyväksi siinä, etten tuijota toisen vehkeitä, koska se on epäkohteliasta. Mutta salaa katson aina pikkuisen.

No vähän eksyin nyt aiheesta. Mutta siis. Eilen oli kauhean kylmä tuuli, joten reiteni ja pakarani jäätyivät täysin. Lenkin jälkeen makasinkin sitten saunassa puoli tuntia ja viskoin löylyä menemään kohtalaisen reippaalla otteelle. Silti pakarani olivat edelleenkin syväjäässä. Joten. Vaihdoin asentoa ja kökötin lauteilla perse kiukaalle päin samalla, kun heitin löylyä olan yli.

Siellä olin sitten. Yksin, perse pystyssä saunassa.

Oli kyllä vähän semmoinen jännä olo siinä, mutta ei se mitään, koska liha lämpeni. Mietin, että mielikuvituspoikaystävä olisi ollut silleen, että mitä helvettiä sä teet siellä saunassa ja minä olisin silleen, että no lämmitän pakaroitani kiukaalla, miten niin.

Mutta semmoisia asioita pitää tehdä aina välillä talvisin. Ja sitten, kun käy saunan jälkeen uupuneena tukka märkänä nukkumaan, niin sehän onkin tosi hyvin pystyssä aamulla.

Tukka irti! Kun sen jättää illalla kosteana tyynylle, niin se on aamulla pystyssä. True story. 🍆

A photo posted by Henriikka Rönkkönen (@enbrica) on Nov 11, 2014 at 8:09am PST

Moikka!

Virkkuukoukku pillussa ja paljon muutakin tavaraa

Minä luin taas itselleni iltasatuna tärkeää kirjaa Kädellä - Itsetyydytyksen historia (2012).

Tiesittekö, että ennen 1900-lukua naimattomien naisten "hysteriaa" poistettiin lääkärissä hieromalla naisen sukupuolielimiä? Yolo!

Kylläpä olisikin näppärää mennä päivystykseen silleen, että panettaa ihan vitusti eikä työnteosta meinaa tulla mitään, että olisiko lääkäri Holopaiselle aikoja vapaana tänään. Oletko sinkku? Olen. No kyllä sitten, kiireellinen potilas täällä.

Miesten seksilelumarkkinat ovat aikoinaan olleet aika minimaalisia. Lähinnä nainen oli sopiva siihen hommaan. Ilmainen tai maksettu. Myös eläin oli kiva.

Naiset sen sijaan.Voi pojat sentään.

Naiset ovat olleet kautta aikain semmoisia runkkupettereitä, että ovat kyllä keksineet keinoja, millä vaginaa kutitella. Eräs professori esittelee vuonna 1902 ilmestyneessä kirjassaan näitä vekkuleita keksintöjä, joita ovat muun muassa: hiuspinnit, virkkuukoukut, kynät, porkkanat, lankakerät, vahakynttilät, kuusenkävyt, rapeasta sianihrasta valmistetut tekopenikset, hiusvoidepurkit ja juomalasit.

Perus maanantai-ilta. Virkkuukoukku pillussa.

Naisten ratsastusharrastusta on myös katsottu muinoin semisti pahalla silmällä, sillä siinä kun istuu lettu levällään, saattaa jokunen nainen nautiskella keinuvasta liikkeestä vähän enemmän kuin muut. Tietysti myös endorfiinitaso nousee liikunnan myötä, joten sekin saattaa saada naisen kehon kihelmöimään.

---> Roviolle jokainen noita-akka. Saatana.

Itse en ole kiihottunut satulassa istuessani, mutta liikunta noin niin kuin yleensä saa kehon semmoiseen puoliheijariin.

Tajusin vasta taannoin, että ei perkele, minähän masturboin joka ikinen kerta, kun olen käynyt lenkillä. Ainakin melkein. En ole tajunnut asiaa aikaisemmin, vasta nyt sitä aloin miettiä, kun luin tätä kirjaa. Olen kyllä huomannut joskus jumpassa, että loppuvenyttelyn aikoihin jotenkin hymyilyttää silleen vienosti ja kehossa kulkee lievän orgasmin kaltaisia aaltoja. Tekee mieli itkeä ja nauraa samanaikaisesti.

Ilmankos minä sen maratoninkin vetäisin pari vuotta sitten. Palaset alkavat loksahdella kohdalleen.

Naisten seksuaalisuudella on tässä maailmassa niin paljon valtaa ja voimaa, että sitä edelleenkin pelätään. Pelko näkyy joskus kamalan surullisella tavalla. Joskus kuitenkin aika huvittavallakin.

Lelufirma Mattel valmisti Harry Potter -buumin aikoihin tämmöisen luudan, josta löytyy erikoistehoisteina äänet ja värinä.

Luuta ei ehtinyt olla markkinoilla kovin kauaa, sillä huolestuneet vanhemmat ottivat kiireesti yhteyttä lelufirmaan huomattuaan, että erityisesti nuoret tytöt tykästyivät leluun.

YOLO. You go girls!

Valitettavasti lelu poistettiin markkinoilta, mutta jos jollain on ylimääräinen Nimbus 2000 jossain nurkissa lojumassa, niin tänne vaan. Jos tuolla voisi vielä lakaista, niin voi luoja sentään, miten onnellinen olisin.

Ei muuta tänään.

Hyvää yötä senkin runkkarit!

Tajusin, että olen aikuinen

Sunnuntai-moi!

Selailin aikani kuluksi elämäni ensimmäistä päiväkirjaani ja huomasin, miten paljon olenkin kasvanut ja aikuistunut 23 vuodessa. Päiväkirjani alkaa näin:

Sen on kirjoittanut 7-vuotias Henriikka, joka on myös antanut itselleen näemmä täydet pisteet omista kirjoituksistaan. Sen merkkinä on jokaisella sivulla 1/1. Yolo.

Mutta nykyään!

Miesanalyysini ovat paljon syvällisempiä ja pidempiä, lähes loputtomia. Sillä voi että sitä kälätyksen määrää, kun akat pääsevät jauhamaan peniksellisistä ihmisistä. Sydän.

Lisäksi minulla on tietysti se mielikuvituspoikaystävä.

Se oli eilen bilettämässä aamuun asti niin rankasti, että makasi tänä aamuna hirveässä kankkusessa sängylläni. Minä päätin helliä tuota poloista, joten mielikuvitusotin siltä suihin ja sitten tein sille oikein kunnon darra-aamupalan, johon kuului pekonit ja kaikki.

Tarjoilin ruoan sänkyyn ja söin sen itse. Oli maailman paras sunnuntai. Minä olin onnellinen ja mielikuvituspoikaystäväni oli myös.

Taidan olla aikuinen nyt.

Se on onni, kun seksifantasiat pyörii päässä koko ajan

Iltaa sinne!

Minua pyydettiin kirjoittamaan seksifantasioista, ja en oikein tiedä, mitä kirjoittaisin muuta kuin, että ne on tosi kivoja asioita elämässä. Ainakin näin sinkkuihmiselle ne ovat vähän kuin melkeinsaamista.

Minä aloitin masturboinnin 8-vuotiaana ja seksifantasioinnin varmaankin abauttiarallaa yläasteella enkä aio lopettaa sitä koskaan. 

Parasta niissä on, että voi panna ihan ketä vaan ja se on aina täydellistä.

Minä olen itse ainakin päätynyt siihen, että nautin masturboinnista ja haaveseksikumppaneiden panemisesta paljon enemmän kuin ihan oikeista randompanoista, joita aina välillä tulee raahattua baarista kotipunkkeriin, jossa sitten tampataan aamun tunneilla rutikuivaan reikään ja käydään nukkumaan laukeamatta.

Silloin, kun on stressiä elämässä, ei paljon seksi pyöri mielessä. Siksi nautinkin siitä, kun se pyörii ja kun koko keho kihelmöi aamusta iltaan eikä uni meinaa tulla, kun panettaa.

Seksifantasioita ei kannata pelätä, koskakun ne ovat vain semmoista mielenkiihoketta.

Minä ainakin himoitsen monia ihmisiä. Jotkut ihmiset ajattelevat, että koska kehoa panettaa, niin se kiima pitää purkaa. Että se on joku semmoinen asia, mille ei voi mitään. Ja sitten ne pettää kumppaniaan.

Mutta ei tarvitsekaan tehdä niin!

Sen kiiman voi antaa olla kehossa ihan silleen valtoimenaan ja sitten, kun tulee kotiin, voi pitää mulkkutalkoot tai pimpinpieksäjäiset kumppanin kanssa ihan täysillä ja purkaa sen fantasian siellä.

Koska fantasioin paljon, olen päätynyt siihen, että sitten joskus, kun alan olee jonkun kanssa, niin olisi ihan suotavaa, että se tyyppi olisi ihan himokas nuohooja ja pussailija ja pepunpuristelija. Semmoinen sopisi minulle aika kivasti. Semmoinen, joka ymmärtää tehdä minulle hyvää eikä vain aina itselleen, koska sitten, kun rakastun, minä teen hyvää elämäni loppuun asti. Ja vielä senkin jälkeen ilmestyn uniin räpeltämään. Luulen, että minusta tulisi onneton pidemmän päälle, jos joutuisin jatkuvasti vonkaamaan seksiä kumppaniltani.

Minä en tiedä, mistä seksifantasiat syntyy. Mutta ei se mitään.

Itse fantasioin lääkärileikeistä ja siitä, että joku ihana tyyppi katsoo, kun masturboin ja siitä, että saan ottaa suihin ja siitä, että olen semmoinen viaton pikkuinen tytteliini, jota joku vähän kokeneempi opastaa, että annas minä näytän sinulle, mistä sinä tykkäät. Ja sitten se osaa koskea kaikkialle ja himoitsee minun vartaloani ihan hulluna niin, että sen silmät melkein pulpahtaa ulos tai muna ainakin pulpahtelee ja nykii ja on ihan kivikovanen.

Heippa!

Vastaksia lukiijakysmyksiin, OSA 3

No nyt tuli loppu tälle hommalle, sano Henriikka ku spermat poskeltaan pyyhki.

Tässä on kolmas ja viimeinen setti siitä aivan helevetin pitkästä monologista, jonka tuossa perjantai-iltana vetäisin videolle.

Toiset sinkut iskee miehiä baarissa, toiset puhuu puoli tuntia itsekseen ja on siitä jopa varsin onnellisia. Mutta sehän elämässä onkin se juttu, että mistä tulee onnelliseksi. Toiset tulee yksinpuhelemisesta iloiseksi, toisetkin tulee.

Kiitos tuhannen megasuperpaljon kaikista ihanista kysymyksistä, koska kysyvä ei eksy tieltä paitsi ehkä silloin, jos vastaan ei tule ketään, keneltä voisi kysyä ja sen takia joutuu puhumaan itsekseen.

Nähdään kaikkialla ja hymyillään toisillemme silleen ihan villisti!

Vastastauksia lukijakymyskiin, OSA 2

Lisää pukkaa vastauksia eikä tämä tähän lopu.

Rakkautta sunnuntaihin!

Minä kömmin takaisin sänkyyn makoilemaan alasti mielikuvituspoikaystäväni kanssa, koska sunnuntait on tehty sellaista varten.

Minäkin löysin Kirjamessuilta jotain pientä itselleni. #sinkkuelämää #yolo

Kuva, jonka Henriikka Rönkkönen (@enbrica) julkaisi laitteella Loka 10, 2014 at 6:01 PDT

Vastauksia lukijakysymyksiin - OSA 1

Kiitos tuhannen paljon kaikista kysymyksistä! Niitä tuli hirmuinen määrä eli 51 ja osassa kommentteja olikin monta kysymystä eli yhteensä tuli paljon enemmän kuin 51.

No minä tyttönen se päätin tehdä itselleni yllätyksen enkä katsonut kysymyksiä etukäteen vaan vasta jälkikäteen samalla, kun tallensin videolle niihin vastauksia puheen muodossa.

Arvatkaapa, kuinka pitkä siitä videosta olisi tullut, jos olisin pistänyt kaikki yhteen pötköön? Tosi.

Joten tässä on ensimmäinen osa.

Toinen osa ja kolmaskin tulee myöhemmin tällä viikolla. Oli kyllä kiva tehdä tämmöinen lukijahaastattelu.

Kivaa viikonloppua senkin runkkarimussukat!

Kysymyksiä!

Moi!

Minä selailin kaiken maailman blogimarkkinoita ja siellä bloggaajat vastaavat kysymyksiin ja minäkin haluan, mutta minulla ei ole kysymyksiä missään. Yksi kysymys on jossain, että "nussitaanko", mutta ei se riitä.

Joten voitteko ystävällisesti esittää kysymyksiä ihan tosi paljon kaikenlaisia. Kiitos!

Koska mitä muutakaan minä tekisin iltaisin. #sinkkuelämää

Kokovartalopingviiniyöpaitatiedote

Ihanaa kynttiläntuoksuista iltaa kaikille ja tervetuloa uudet lukijat!

Edellinen poustaus Facebookissa olikin puolivaginapieru ja sen takia tuli hirmuisesti lisää seuraajia sekä Faceen että Instagramiin (@henriikkaronkkonen). Kivaa!

Tähän mennessä minua on epäilty keksityksi henkilöksi ja myöskin 12-vuotiaaksi. Arvostan. Joku kommentoi videooni, että näytän ihan Anneli Auerilta. Yksi houkutteli minut Twitteriin ja kävinkin heittelemässä sinne jotain kikkelikommentteja.

Blogini aikaisemmat seuraajat tietävät jo tämän asun. Se on 15 vuotta vanha kokovartalopingviiniyöpuku. Nyt on tullut aika esitellä se teille uusille.

Tämä asu oli klassikko jo silloin, kun se ostettiin Heinolan Citymarketin alennuskorista 90-luvun puolella. En voi heittää sitä pois, koska se lämmittää öisin kivasti. Minä palelen aina niin helvetin paljon, että jos harrastaisin seksiä, haluaisin semmoiset vaatteet, joissa on seksireikä haarovälissä eikä minun tarvitsisi riisuutua ollenkaan. Heinäkuu on ainoa kuukausi, jolloin en käytä villasukkia.

Että tervetuloa vaan talvi.

Viime yönä asettelin toisen tyynyni selkääni vasten ja kuvittelin, että se on mielikuvituspoikaystäväni killikkamaha.

Yolo.

Minulla oli lauantaina vähän sutinaa miehen kanssa

Lauantaina oli hyvän ystäväni 30-vuotissynttärit ja minä järjestin pikkuisen yllätyksen. Oli saunomista ja ravintola Mamma Rosaa ja paljon ystäviä ja hyvää ruokaa ja iloista puheensorinaa ja skumppaa (viski).

Sitten mentiin baariin, semmoiseen kuin Navy Jerry's. Se oli neitsytmatkani kyseiseen paikkaan ja tykkäsin tosi paljon. Mojitot oli älyttömän hyvänmakuisia (viski).

Sitten näin siellä söpön miehen ja kuin unelmien satutarinasta, kun hän oli viipottamassa ohitseni, minä nappasin miestä kädestä kiinni.

Kättelin oikein reippaasti ja tervehdin, että heipä hei vaan. Mies hymyili tosi kauniisti takaisin. Pistin siinä ihan parastani kehiin ja aloitin keskustelun ja kysyin, että "Onko sun koiran nimi Arttu?"

"Ei mulla oo koiraa", mies vastasi hymyillen.

"No ööö, onko sun kissan nimi Martti?" minä jatkoin innostuneena tästä loistavasti iskurepliikistäni, jonka ihan näin ex tempore keksin ja mietin, että nyt on hyvä tämä.

"Ei oo... Mutta mun tyttöystävän nimi on Sari", mies vastasi iloisesti.

Kyllä siinä oli satuhäät niin lähellä. Olin siitä ihan varma koko 10 sekuntia, kun juttelimme.

Niin että jos joku kysyy, että no onko ollut miehiä, niin nyt voin vastata, että no joo, pientä sutinaa on ollut kyllä kieltämättä. Koskakun mielestäni tämä lasketaan jo.

Seuraavana päivänä olin sitten pitkän tipattomani jälkeen hieman tukka pystyssä. Siinä sunnuntaipöhnässäni kävin ystäväni luona, jolla on lapsia. Niistä eräs kuusivuotias kommentoi, kun laahustin sohvalle:

"Henriikka kävelee hellästi."


Namaste.

Jännittävä päivä

Minun tekee mieli hirveästi kirjoittaa, mutta en yhtään tiedä, että mitä. Noh. Kerron sitten ihan mitä sattuu.

Nukuin aika huonosti viime yön. En saanut unta, koska mietin miehiä, joita ei ole. Sitten heräsin aamulla liian aikasin. Sitten kävin kakalla. Sitten tein töitä koko päivän kotoa ja otin välillä selfien alushousujen kanssa, koska tuli semmoinen tunne, että pitäisikö ottaa selfie pikkareiden kanssa.

Ladataan

Mun virtahepopehmolelu kysyi ihan yhtäkkiä, että ai mitä tarkottaa cock, niin tässä mä kerron sille, koska mulla on tämmöset hienot New Yorkista ostetut alkkaritkin, joiden avulla on helpompi ymmärtää et se on lintu.

Näytä Instagramissa

Sitten lenkitin koirat ja sitten tein tortilloita ja katsoin lempisarjaani Girlsiä.

Tortillan jälkeen menin pissalle ja sitten tulikin yllättäen myös kakka. Siellä pöntöllä istuessa mietin, että kun minä menen pissalle, niin joskus käy näin, että tuleekin yllätyskakka. Mutta miehet menee kakalle, koska niitä kakattaa. Ne ei voi seistä pissalla ja sitten olla silleen, että hei kakkahan tässä tuleekin myöskin. Vai voiko?

Semmoista mietin siellä pöntöllä.

Sitten en olekaan tehnyt muuta. Kohta tiskaan.

Jännittävä päivä.

Seksiääntelyä - ja homma toimii

Tämä blogaus käsittelee seksiääntelyä. Se nimittäin tuppaa toistamaan tiettyä rutiinia.
-----

”Tykkään olla saatanan riivaama” – Henriikka 30 v. (nimi muutettu)
 
Tapaus tunnetaan miesten keskuudessa nimellä: ”Tapanko sikaa vai lammasta?"

Siis.

Henriikka ääntelee seksin aikana niin saatanan kovaa, että mies joutuu tunkemaan untuvatäkin korviinsa, kokonaan.

Henriikan seksiääntelyllä on kaksi motiivia.

Ensinnäkin Henriikka ilmoittaa aah aah ahaalla sekä kumppanilleen että naapureille, että vittu kun tuntuu hyvälle. Voi olla, ettei oikeasti tunnu välttämättä miltään, mutta Henriikka ilmoittaa, että jos tuntuisi hyvälle, niin näin hyvälle tuntuisi.

Toinen Henriikan kiljumismotiiveista on saada mies nauttimaan enemmän.

Tuloksena tästä: Kaikki vaivaantuvat.

Mies luulee, ettei hänen työntörytminsä riitä ja alkaa hätäpäissään lykkiä kovempaa, jotta olisi osa samaa epämääräistä pornorääkymisgenreä. Mies hakkaa pallejaan verille Henriikan pakaroita vasten, nyt himonussitaan. Perkele! Paniikissa mies tunkee vielä nyrkin kyynärää myöten pikku Herniikan pikku perseeseen, kun luulee, että nyt pitää vetää jotenkin överiksi kaikki ja apua.

Henriikka rääkii vielä kovempaa, koska luulee, että mies innostui nyt ihan tosissaan.

Akti loppuu, hiljaisuus valtaa koko korttelin ja molemmat luulevat tyydyttäneensä toisiaan IHAN SIKANA. Naapurin mummosta on tullut kuuro.


”Naisten hommaa saatana”– Erkki 33 v. (ikä valehdeltu)
 
”Kirjastosetä. Tai hautajaiset”, toteavat naiset ykskantaan.

Kyseessä on Erkin pravuuriääntely nimeltä ”hengittämättä koko akti”. Erkistä ei kuulu pihahdustakaan, ei edes ähkimistä. Myöskään Erkin kasvoilta ei voi lukea nautinnosta mitään, sillä naama on turvallisesti peruslukemilla koko aktin ajan.

Erkin alitajuntainen motto ”Minä en näytä tunteitani” siirtyy seksiin. Naisen huohotuksen lisäksi huoneessa kaikuu vain vaginan lotina ja sängyn natina. Kukaan ei voisi arvata, että siellä on myös mies.

Naisella ei ole missään vaiheessa mitään hajua, nauttiiko Erkki vai ei. Erkki taas ajattelee, että mitä sitä tässä turhaan ähkimään ja sanomaan mitään. Sanon sitten, jos jokin on vialla. Tai en sano. Jos sanon, en saa varmaan enää ikinä.

Kukaan eikä mikään saa Erkkiä edes huoahtamaan tai jos saa, se ei ole nainen vaan muiston häivähdys Erkin mielessä siitä hetkestä, kun Granlund ilmaveivasi. Nainen lutkuttaa munaa ja miettii mielessään, että tekeekö jotain väärin, koska mies on ihan hiljaa.

”Muna”, ajattelee Erkki ja tuijottaa naista maanisdepressiivisesti silmiin.

Myöskin yhdynnän aikana voi Erkin hiljaisuus näkyä harmillisella tavalla: Nainen huomaa Erkin lauenneen vasta, kun työnnöt loppuvat, ja Erkki vetäytyy onnellisena selälleen makaamaan.

Naista jää vaivaamaan tämmöinen hiljaisuus, joten se päättää ensi kerralla näyttää mallia ja huutaa kuin saatanan riivaama.

-----

Namaste. Ympyrä sulkeutuu. Naapurin mummo saa kuulolaitteen, jota se ei uskalla pitää päällä.

Ps. Löysin kauniin lausahduksen Suomalaisesta seksisanakirjasta: Ei tartte olla kaunis katella mutta kuhan sillä on kyrvänmielune vittu.

Kyrvänmieluinen. Ai että. <3 Kivaa viikkoa kaikille!

Olenko ihan suht normaali?

Semmoista vaan mietin, että kun minulla on mielikuvituspoikaystävä, niin olenko ihan aika normaali kuitenkin.

Esimerkiksi tänäkin aamuna, kun keitin kahvia, mietin mielessäni, miten olimme juuri harrastaneet ihanaa aamuseksiä ja sitten, kun minä laittelin kahvinpuruja keittimeen, niin mies tuli suihkun jälkeen suukottamaan niskaani ja pieraisi.

Siitä ajatuksesta tuli onnellinen olo.

Sitten joskus aina ajattelen, että laitan sille ruokaa. Samalla mietin, mitä kerron päivästäni. Mielikuvituspoikaystävä kuuntelee ja nauraa välillä jutuilleni. Ja sitten se tulee taas suukottamaan. Ja sitten, jos se ei kuuntele, niin menen sen syliin ja katson silmiin ihan läheltä niin, ettei se näe urheilu-uutisia ja väkisinkerron kaiken. Ja jos se ei vieläkään kuuntele, niin viettelen sen seksiin ja sitten kerron siinä samalla. Siitäkin tulee onnellinen olo.

Joskus istun pissalla vessanovi auki ja mietin, että nyt huutaisin sille, että voisitko tulla sulkemaan oven, koska tuleekin kakka. Onnellinen olo.

Illalla käytämme koirat ulkona yhdessä ja mielikuvituspoikaystävä katsoo muualle ja yökkii, kun minä kerään kakat pussiin ja kerron, että miten kauan pitää olla hengittämättä, kun kakan noukkii.

Ulkoilun jälkeen riisudumme alasti ja poikaystävä säikähtää, kun yhtäkkiä koirani nenäni nuuhkii sen persettä. Sitten käymme yhdessä suihkussa, ja mielikuvitusystävä yrittää penetroitua minuun ja minä sanon, että no ihan vähän vaan sitten, koska en syö pillereitä ja sitten sanon, että ei enää ja menemme sänkyyn, jossa harrastamme ihan tavallista seksiä kondomin kera. Onni.

Sitten käymme nukkumaan, ja se haluaakin katsoa vielä telkkaria ja minä en, joten en saa nukuttua ennen kuin telkkari sulkeutuu. Mutta sitten, kun se sulkeutuu, poikaystävä kietoo takaapäin kätensä minun ympärille ja olen onnellinen ja melkein nukahdan. Sitten jo viiden minuutin jälkeen minun tarvitsee vaihtaa asentoa ja mietin, että missä mielikuvituspoikaystävän kädet on nyt, kun pyörin tässä ennen nukahtamista kuin väkkärä. (En tiedä, mikä on väkkärä, mutta jos tietäisin, niin tarkoittaisin sitä ehkä.)

Sitten ihan lopuksi mietin, että nyt se jo nukahti ja tuossa se nyt tuhisee, ja minä en, ja annan sille suukon, ja se vähän herää siihen ja antaa suukon takaisin.

Tällä tavalla, kun ajattelen, niin en ole koskaan yksin. Se on kivaa.

Kun toiselle kumartaa, niin sitten takana joku katsoo peräreikää

Tämäniltainen peräreikätarina alkaa lapsuudesta.

Minulla on soinut päässä koko päivän Ystävän laulu. Siinä lauletaan, että mistä tunnet sä ystävän, onko oikea sulle hän.

Kun olin vielä pieni pellavapäinen tyttönen, kuuntelin hirveästi kaikkea iskelmää. 9-vuotias Henriikka lauloi tätäkin kappaletta ihan tunteella hiusharjaan. Mistään lyriikoista en tietenkään mitään ymmärtänyt, mutta ei sillä ollut väliä vaan tunteella vetämisellä oli.

Nauhoitin kaksi C-kasetillista molemmin puolin täyteen omaa lauluani. Siellä raikaa täydellisesti nuotin vierestä muun muassa Pikajuna Meksikon, Isoisän olkihattu ja Lentävä kalakukko.

Yolo.

Mutta siis tuo kappale. Minulle se tuo mieleen ehkä suurimman pelkoni, joka liittyy parisuhteeseen. Se on se tunne, kun tajuaa, ettei haluakaan olla sen ihmisen kanssa, jonka kanssa on.

Minusta se on ihan hirveää. Koska kyllähän minä oman sydämeni voin särkeä, mutta että toisen. Se on minulle kaikkein pahinta. Siis se, että lakkaan rakastamasta joskus. Tai rakastun toiseen. Ja sitten rikon sen ihmisen, joka luottaa minuun ja jonka maailma rakentuu minun varaani.

No kissat ovat pahempia kuin mikään muu asia maailmassa, koska ne haluaa repiä aina silmät päästä ja raadella nahan irti. Mutta heti sen jälkeen on se, että rikkoo toisen. Koskakun eihän missään ole mitään järkeä sillä tavalla, että toiselle tulee ikävä olo.

Vaikka sitten sanotaan kuitenkin, että kun toiselle kumartaa, niin toiselle pyllistää.

Mutta olisiko mahdollista luoda sellainen maailma, että se, kenelle pyllistää, tykkää katsella peräreikää ja on onnellinen, että siinä se nyt on?

Minä ainakin aion seistä suorassa siihen asti ennen kuin olen varma, ettei kenenkään nenä vahingossa uppoaa karvan sekaan kakan keskelle, vaan että se sitten kanssa tykkää siitä ja kovasti.

Hyvää yötä!

Vähän kuin Dalai Laman aakkoset mutta ei kuitenkaan yhtään

Vaan Herniikka Masturbaattori Rönkkösen aakkoset.

Katsokaas, kun minä niin rakastan kaikkia semmoisia sanontoja ja dalailamaismeja ja nallepuhismeja ja muita elämänviisauksia. Niin siksi tein omatkin viisaudet itselleni. Nämä kaikki liittyy nyt seksiin, koska minua panettaa niin paljon. On viikko kaksi menossa. Tämä onneksi menee ohi, koskakun se aina menee ja sitten ei enää näe puhuvia peniksiä kaikkialla.

Mutta tässä ne on!

 

Alastomuus – rakasta itseäsi, vaikka säälistä, äläkä häpeile, koska oot ihana

Bloukkari – aina aikaa (molemmin päin)

Clitoris – kuin pikkurillinpään kokoinen söpö minipossu eli älä yritä nistiä sitä hengiltä vaan koske tosi hellästi, mielellään kielellä

Dildo – ei koskaan korvaa aitoa

Esileikkioppitunnit – terveystiedontunneille, että teinitkin ymmärtää toisiaan

Fantasiat – parasta huumetta

Guru – kukaan ei synny sellaiseksi, joten kyllä ne mulkun imemiset ja pillun nuolemisetkin vaativat harjoittelua eli vituiksimenoja ja suoraansilmäänlaukeamisia

Hieronta – toimii esileikkinä aina

Isäni orgasmit – oxymoron, ei pysty ajattelemaan

Jättikyrpä - ei tartte olla ollenkaan, koskakun jos on pieni, niin nainen voi olla helpommin antavammissa asennoissa ja koska naisesta on kivaa, että seksi on 50 % muutakin kuin sisäänulos-paukuttamista

Kiimapillu – aika moni nainen on semmoinen eikä mikään haluton lapanen

Lahna – joskus on ihanaa lahnailla, mutta sitä ei kannata ottaa tavaksi, koska jossain vaiheessa toinen kyllästyy ja lähtee kalastelemaan muita kaloja

Muna – ihana!

Nainen – naida-verbin yksikön ensimmäisen persoonan potentiaali

Orgasmi – sanomattakin selvää

Puhu – ei tässä nyt olla missään seksin harrastajien telepaattileirillä, joten suu auki

Q-piste, K-piste tai G-piste tai mikä ikinä – toiset laukeaa panemalla ja toiset suuseksillä ja toiset sekä että ja toiset ei

Runkkaaminen – hirmu ihanaa

Sperma – sen nielemisen voi ajatella toisen kehon kunnioittamisena

Tutki – ihan rohkeasti itseäsi ja tamppauskaveriasi, koska muuten ei opi mitään

Uskalla – erityisesti rakkaudessa, kerranhan sitä eletään, kamoooon!

Vagina – ihana!

Wanheneminen – koska kaikki voi loppua jo vaikka huomenna, niin nautiskeleppa kuule

Xyily – ei hyödytä ketään eikä mitään, ime se kiukku

Yllätä – ja näytä, että välität, koska me kaikki oikeasti pohjimmiltaan halutaan olla tosi rakastettuja ja semmoisia, että joku suukottaa aamulla pusuja poskelle

Zumbaa – tai jotain, koska sen jälkeen jaksaa nussia, nussimisen jälkeen jaksaa hymyillä eli liikunta kannattaa aina

Älä pelkää – pelkoja päin perkele, koska ne pelot kertoo jotakin tosi tärkeää itsestä

Åta se suuhun

Öljy – ei satu paskominen anaaliseksin jälkeen

Semmoisia ne on ne Masturbaattorin aakkoset. 

Haluaisin muistuttaa teitä kiimapettereitä siellä, jotka muna pystyssä näitä luette, että en halua panna kaikkia vaan haluan tykätä siitä ihmisestä, jota panen, koska silloin pystyn rentoutumaan ja laukeamaan, paitsi joskus viikonloppuisin haluan panna ihan ketä sattuu aamuneljältä, ei kiinnosta edes nimi vaan muna, mutta se on toinen juttu se. Pitkä monimutkainen lause, lyhyt yksinkertainen Henriikka.

Moikka!

Sain kerran kalan

Sain kerran kalan virvelillä. Siitä on kuusi vuotta aikaa. En tiedä, mikä kala se oli, mutta minusta se oli iso ja semmoinen ihan tavallinen mutta vähän ruma.

Siiman päässä roikkui pieni koukullinen värikäs tekokala, johon se oikea kala nappasi kiinni, ihan veneen vieressä. Minä näin, että kala tulee sieltä ja kohta se nappaa ja yritin kiivaasti kelata siimaa, ettei se ehtisi. Mutta epäonnistuin. Säikähdin ja aloin itkeä. Kala vapautettiin takaisin järveen.

Siitä kalasta minulle tuli mieleen rakkaus. Kun se voi ihan yhtä yllättäen tarttua kiinni ja säikäyttää ja saada itkemään ilosta tai kauhusta. Tai voi olla tarttumatta. Voi tulla tavallinen kala tai pohjamutajuttuja. Voi tulla syöttikala tai paistinpannukala. Voi tulla iso tai pieni. Voi tulla yksi tai monta.

Niistä voi tulla oikein iloiseksi, kun ne paistaa voissa hyvin tai voi tulla matojakin suolistoon. Sitten välillä voi vituttaa, kun on istunut pilkillä kuusi tuntia perse jäässä eikä ole tullut mitään, mutta naapurireiällä käy helvetillinen kuhina.

Rakkaus on ihan yhtä omituinen ja epämääräinen asia kuin kalastus.

Tärkein ohje oman ja muidenkin hyvinvoinnin kannalta on, ettei unohda kalaa taskuun. Se haisee siellä pahalle.

Ai mitä?

En tiedä itsekään.

Tässä kuvassa syön satsumaa.



Mutta arvatkaapa mitä? No.

Minä olen valmis taas kalastamaan kohta. Minulla oli sydänsuruja koko viime vuosi, vanha kala haisi lahkeessa aika pitkällekin, mutta nyt alkaa tuntua, että voisi uskaltaa taas rakastua. Ei ihan vielä, koska pari suomua kimmeltää reidessä, mutta kohta. Se on aika paljon ja ensi kesänä juoksen tuolla kaduilla ihan haavi auki ja lettu levällään jo!

Ja sitten. Seuratkaa minua ihmeessä Instagramissa (@enbrica) tai Facebookissa senkin stalkkerit, koska päivitän niitä pikkuisen useammin kuin tätä blogia.

Heippa!

Kolme asiaa

Muistan, kun kirjoitin 10-vuotiaana äitienpäiväkorttiin kauniin runon: "Kolme kohtalon koita, kärsi, taistele ja voita."

Aika herkkää eikä yhtään dramaattista. 

Tänään on tapahtunut kolme kivaa asiaa. 

1. Sain suukkoja. Tai kuolaa. Mutta kuitenkin sain jotain märkää. (Oikeestikin saan joka päivä ja itse asiassa herään niihin aamuisin.)

2. Sain töissä halauksen. (No tietty saan aina, koska oon semmonen väkisinhalaaja.) 

3. Opin uuden sanan ja rakastuin suomen kieleen taas vähän enemmän. (Näin hienoja sanoja en opikaan ihan joka päivä.)

Ja!

Olen juuri nyt tässä lapsenvahtina (kolme pientä lasta, KOLME) ja me tässä vaan hengaillaan ja katellaan Bräts-elokuvaa ja vertaillaan aina välillä kynsilakkoja. 

Paitsi et nyt yksi alkoikin taapertaa jonnekin pitää mennä moikka!

Ps. Nää nauraa aina kun mä pierasen ei vitti!!!! <3

Teki mieli kirjoittaa kirje

Voi että sentään. Tykkään kirjoitella kirjeitä, mutta minulla ei ole kirjekavereita. Mutta ei se mitään, koska heti keksin yhden tyypin, jolle en ole koskaan vielä kirjoittanut.

Tämä on sitten ihan yksityinen kirje, joten toivoisin, ettette lue tätä. Myöskin tämä on ihan tyhmä juttu, joten älkää siksikään lukeko. Tämä on yhtä salainen kuin salaisuuksien pahvilaatikkoni ala-asteella, jossa luki isolla TOP SEACRET.

No niin heippa!

****

Rakas peräreikä,

Mitä kuuluu? Minulle kuuluu hyvää. Olet mielessäni useasti ja siksi ajattelinkin kirjoittaa sinulle kirjeen. 

Minusta sinä olet aika jännä. Siellä piileskelet kahden ison muhkean kummun välissä ja karvan seassa kuin mikäkin mörrimöykky. 

Aamuisin päästelet semmoisia ääniä, että usein mietinkin, miten onnekas on se mielikuvituspoikaystävä, jota ei ole olemassa.

Mutta ei se mitään. Sinä olet minulle tärkeä.

Meillä on paljon yhteisiä muistoja. Kerrankin, Brasilian sademetsässä käyskennellessämme päätit pistää vesitanhut käyntiin. En ole eläissäni juossut niin kovaa ja niin omituisessa asennossa lähimpään vessaan, joka oli kaukana.

Muistan toki myös sen, kun tämän jälkeen suutuspäissäni ja ehkä peloissani myös, otin ummetuslääkettä. Päätit lyödä ovet kiinni. Odotin anteeksiantoa viisi vuorokautta, istuin pöntöllä tunteja. Lopulta, kun päästit irti siitä kaikesta kaunasta, ulos tuli kova, mutta säälittävä papana. En vielä tänäkään päivänä tiedä, minne se kaikki paska katosi.

Moni mies kokee sinut tosi kiinnostavaksi. Joskus ne yrittävät sillä tavalla vaivihkaa tökkiä peniksellään sinua. Ne kuvittelevat, etten huomaa. Mutta sinä olet kyllä semmoinen portinvartija, ettei sinne ihan joka epeli pääse. Vaikka sitten kuitenkin lopulta pääsevät. Yleensä vähän hermostut tästä ja olet silleen, että mitä vittua, ja sitten kostoksi pullautat eteiseen pari peräpukamaa.

Saat anteeksi.

Haluaisin kysyä semmoista, että kun joskus ihan leikkimielisesti itsekseni saatan pikkuisen kosketella sinua, koska tavallaan olet aika kivasti kutiseva, niin millä keinoin sormesta saa irti sen hajun sitten?

Ei muuta.

Rakkaudella,
Henriikka Sormi Rönkkönen

****

Haloo!! Onko siellä vielä joku? Ihan kuin joku olisi liikahtanut...